Voiko talvi yllättää autoilijat vuosi toisensa jälkeen? Useimmiten syynä lienee kiire töihin ja se, ettei talvirenkaita syystä tai toisesta ole ehditty vaihtaa ajopelin alle. Toisinaan sää kyllä osaa oikeastikin yllättää! Yksi suurimmista yllättäjistä on musta jää.

Musta jää voi syntyä ilman sateita ja sää voi olla jopa aurinkoinen

Ilmakehän lämpöoloissa vesi voi esiintyä kaikissa olomuodoissaan eli näkymättämänä vesihöyrynä, vetenä tai jäänä/lumena (kaasu, neste ja kiinteä). Isoimman yllätyksen luonto pystyy aiheuttamaan poutasään vallitessa, kun näkymättömästä vesihöyrystä tiivistyy suoraan jäätä tienpinnoille (kuura, huurre). Lähes yhtä iso yllätys syntyy, kun vesihöyry ensin tiivistyy tienpinnalle kasteeksi ja jossain vaiheessa tienpinta painuu pakkaselle.  Näin märkä tienpinta jäätyy ja syntyy musta jää, jota on vaikea erottaa märästä tienpinnasta.

Sään selkeneminen on yllättäen suuri riskitekijä talviliikenteelle

Talven lähestyessä aurinko ei enää kunnolla lämmitä ja niin sää meillä vähitellen jäähtyy. Maan pinta säteilee lämpöä ulkoavaruuteen ja jäähtyy nopeammin kuin ilma. Päivällä aurinko vielä marraskuuhun asti lämmittää tienpintaa ilmaa lämpimämmäksi, mutta jo suurimman osan aikaa vuorokaudesta maa jäähtyy ilmaa nopeammin. Mitä selkeämpää sää on, sitä isompi lämpötilaero on maan ja ilman välillä.

Sään selkeneminen on iso riski, etenkin  jos tienpinnat ovat kosteita ja  lämpötila on vain muutaman asteen plussan puolella.  Sään seljetessä märkä tie voi helposti jäätyä, vaikka ilman lämpötila ei laskisi lainkaan pakkasen puolelle! Ääritilanteissa tie voi pakastua, vaikka ilman lämpötila pysyisi 4-5 astetta plussan puolella. Alkutalvella teiden rakenteissa on kuitenkin vielä lämpövarastoa, joka hidastaa tienpinnan kylmenemistä. Myös teiden pohjarakenne vaihtelee, eivätkä erot vielä ole kaikilla teillä taulukon arvoja vastaavia.

Musta jää voi kestää pitkään

Sään seljetessä märät tienpinnat talvella usein jäätyvät. Aika usein sään selkeneminen liittyy kuivemman ilman saapumiseen ja tällöin syntynyt jää kuivuu ja kuluu liikenteen myötä melko nopeasti. Mustan jään tilanteessa tilanne on erilainen. Märkä tienpinta on syntynyt ilman kosteuden tiivistyttyä tienpintaan ja käytännössä tien painuminen pakkaselle lisää jäänmuodostusta vielä näkymättömästä vesihöyrystä suoraan jääksi. Siksi ilmiö ei useinkaan helpota ilman talvikunnossapidon toimia.  Vaikka toisinaan aurinko voi päivällä sulattaa jään, jäätyy tie taas uudelleen illan tunteina. Oikeastaan auringon lämmitys vaan tekee jäästä tasaisemman ja liukkaamman. Päivätolkulla kestävä säätyyppi voi pahimmillaan saada aikaan paksun liukkaan jääkentän. Jos vielä selkeä sää vaihtelee ajoittaisen tihkusateen kanssa, on kaamea kaljama valmis.

Musta jää on usein paikallista

Metsän puilla, harjanteilla ja rakennuksilla on oma merkityksensä ensimmäisten mustan jään tilanteiden synnyssä. Selkeänä päivänä aurinko kuivattaa tienpinnat helposti. Aurinko kuitenkin jää jo lokakuussa varsin alhaalle taivaanrantaan eikä siksi päivälläkään enää kuivata metsien rakennusten varjoon jääviä tieosuuksia. Usein on nähtävissä, että tie voi varjopaikoilta olla suorastaan märkä, vaikka aurinkoisilta alueilta kaikki on kuivaa.  Illan mittaan kosteat tienpinnat jäätyvät ja voivat pysyä liukkaina pitkälle seuraavaan päivään. Joskus näin voi jatkua päivätolkulla. VINKKI: Voit opetella oman alueesi mustan jään riskipaikkoja seuraamalla teiden kostumista syksyllä. Alueet, joihin syksyn aikana selkeässä sateettomassa säässä syntyy sitkeästi kosteana pysyviä tieosuuksia, ovat mustan jään riskipaikkoja. Talvella erona vain on se, että samoilla alueilla, joissa tie tai katu syksyllä kostuu, se talvella jäätyy.

”Musta jää” – määritelmä

Musta jää on petollinen ohuehko täysin läpinäkyvä jääkerros tienpäällä. Petollisuus liittyy kahteen asiaan: Toisaalta läpinäkyvänä jäätä on vaikea havaita.  Toisaalta yllätyksellisyys liittyy siihen, että musta jää syntyy usein ilman sadetta, kun tielle syntynyt kaste jäätyy.

Mustan jään syntyä voimistaa usein vanhan sateen kosteus tienpinnassa. Sulamisvesien jäätyminen lasketaan myös mustaksi jääksi.  Sen sijaan kuura, joka on väriltään valkoista, on eri asia kuin musta jää, vaikka ne usein keskenään rinnastetaankin.