Ilmastonmuutos ja oikeastaan jo pelkästään sen hillitsemiseen liittyvät toimenpide-ehdotukset ovat saaneet meidät ihmispoloiset vähintäänkin ymmälleen ja toiset suorastaan ahdistuksen partaalle. Enää kun ei saisi omistaa omaa autoa saatikka asua omakotitalossa, lomamökistä nyt puhumattakaan. Rakkaasta lemmikistäkin pitäisi luopua ja harrastuksia karsia. Ruokailutottumukset pitäisi laittaa täysremonttiin ja tyystin lopettaa lihan ja juuston syöminen. Ja matkailu se vasta syntiä onkin, lentomatkailun hiilijalanjälki saa mukavankin ihmisen tuntemaan itsensä todelliseksi pahikseksi.

Lentomatkailun hiilijalanjälki on suurin yksittäinen kuormittaja

Matkailu on ainakin itselleni suuri intohimo ja siitä luopuminen tuntuisi todella vaikealta. Viime aikoina lentomatkailun hiilijalanjälki on noussut usein puheenaiheeksi, siltikin itse vähän yllätyin kyseisen jalanjäljen todellisesta painoarvosta. Jo parin Kanarian reissun hiilijalanjälki vastaa keskivertosuomalaisen lähes koko vuoden asumiseen ja lämmittämiseen liittyvää hiilijälkeä!

Koska kukaan ei halua olla ”huono ihminen”, päätin selvittää, miten voisi jostain muusta luopumalla hyvittää yhden lomamatkan hiilikuorman. Lomamatkan kohteeksi valitsin laskelmissani keskipitkän lentomatkan päässä olevan ja suomalaisten suosiman Kanarian. Keskivertoihmistä kuvaavina arvoina käytin SITRAn lukuja.

Kanarian lennon hiilijalanjälki ja sen hyvittäminen ruokailukäyttäytymisen muutoksilla

Yhden edestakaisen Kanarian lennon hiilijalanjälki on noin 1500 kgCO₂e *. Mikäli keskivertokansalainen lopettaa tyystin punaisen lihan syömisen, hän säästää noin 560 kgCO₂e . Pelkkä punaisen lihansyönnin lopettaminen ei siis vielä hyvitykseksi riitä. Kanalla ja kalalla on pienempi hiilijälki, eikä niiden syömisen lopettamisella pysty hyvittämään yhtä paljoa. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki näiden suhteen on noin 160 kgCO₂e (sisältäen kananmunat).  Lopettamalla kaiken lihan syönnin säästäisi siis vasta noin 720 kgCO₂e eli pääsisi nippanappa Kanarialle, muttei enää takaisin! Juustot sisältävät naudanlihan jälkeen toiseksi suurimman hiilijalanjäljen. Lopettamalla kokonaan myös juuston syömisen säästäisi noin 350 kgCO₂e eli vielä pitäisi jotain keksiä. Juomat sisältäen viinin, oluen, mehun, limun, kahvin ja teen tarjoaisivat noin 460 kgCO₂e hyvityksen eli tällä pääsisimme tavoitteeseen ja vähän ylikin (560+160+350+460 = 1530).

Pelkästään kasvissyöjäksi ryhtymällä ei siis vielä pääsisi edes Kanarialle ja takaisin. Jos kuitenkin sen lisäksi lopettaisimme myös juuston syönnin ja alkoholin juomisen, voisimme hyvällä omalla tunnolla lentää Kanarialle ja ylimääräisellä 30 kgCO₂e voisimme viikon matkalla syödä joka päivä 200 gramman naudan pihvin ja nauttia viikon aikana yhden pullollisen viiniä tai päivittäin pullollisen olutta. Suomessa pitäisi sitten taas selvitä hedelmillä, vihanneksilla viljalla ja maidolla. Kuulostaa vähän ankealta. Ja tämä oli vasta yksi Kanarian reissu, tietysti pidemmällä lennolla hiilijälki on vieläkin suurempi! Millähän muulla voisi yrittää lentojälkeään hyvittää?

Kanarian lennon hiilijalanjälki ja sen hyvittäminen arkiliikkumisen muutoksella

Keskivertosuomalaisen henkilöautonkäytön hiilijälki on 1420 kgCO₂e eli lopettamalla tyystin autoilun pääsisi jo varsin lähelle hyvittämisen tavoitetta. Sen jälkeen, jos vielä vähentäisi linja-autolla matkustamista 1600 kilometrillä, voisi hyvällä mielellä lentää Kanarialle tai takaisin. Keskivertosuomalainen ajaa omalla autollaan reilun 10 000 km vuodessa ja tietysti pidempiä matkoja ajavalle tulee vielä lisää kuormaa omasta ajostaan. Taas tuntuva lisäpisto sydämeen, itselläni kun ajoa tulee yli 20 000 km, jopa 30 000 km ja sekin vielä isolla autolla.

Keskivertosuomalaisen koko liikkumisen aiheuttama hiilijälki on 2200 kgCO₂e . Mikäli haluaisi hyvittää Kanarian lennon hiilijalanjäljen (1500 kgCO₂e ) pelkästään arkiliikkumisen muutoksilla ja aloittasi yksityisautoilun luopumisesta, pitäisi koko vuoden liikkumisessa pärjätä 700 kgCO₂e . Tällöin kävelemisen ja pyöräilyn lisäksi voisi vuoden aikana käyttää erilaisia kulkuvälineitä liikkumiseen seuraavanlaisesti:

140000 km junalla tai 
15500 km bussilla tai 
10000 km sähköautolla, jota ladataan ainoastaan ekosähköllä tai 
7000 km sähköautolla tai 
5800 km normaalilla autolla tai 
4600 km lentämällätai 
2400 km risteilylaivalla

Ihan helpolla ei ainakaan itseltäni onnistuisi Kanarian lennon hyvittäminen muun liikkumisen vähentämiselläkään. Paitsi, jos junalla pääsisi minne tahansa.

Kanarian lennon hiilijalanjälki ja sen hyvittäminen kulutuskäyttäytymisen muutoksella

Shoppailusta luulisi säästön onnituvan helposti. Keskivertosuomalainen kun käyttää erilaisten tavaroiden ja palveluiden ostamiseen ison osan varoistaan ja yleinen kuluttaminen aiheuttaa toiseksi suurimman hiilikuorman eli 2600 kgCO₂e . Suurin hiilijalanjälki 1250 kgCO₂e aiheutuu harrastuksista ja vapaa-ajasta. Jos lopettaisi kokonaan kaiken harrastamisen ja vapaa-aikaan kuluttamisen, voisi sillä jo melkein hyvittää Kanarian lennon hiilijalanjäljen. Tämän jälkeen pitäisi kuitenkin vielä säästää 250 kgCO₂e muustakin kuluttamisesta ja lopputuloksena olisi varaa vuoden aikana kuluttaa seuraavalaisesti (1100 kgCO₂e )

Ostaa vaatteita ja jalkineita  183 €/kk tai 
Ostaa lasia ja muovia sisältäviä esineitä 100 €/kk tai 
Ostaa leluja tai pelejä 60 €/kk tai 
Ostaa tietokoneen ja muita vastaavia laitteita 1220 € /vuosi 

Harrastamista voisi silti jatkaa hyvällä omallatunnolla, jos lopettaisi kokonaan tavaroiden (vaatteet, elektroniikka, koneet, lääkkeet yms) ja erilaisten palveluiden ostamisen. Tällöin voisi:

Käyttää harrastamiseen rahaa yhteensä vuoden aikana noin 2200 € tai
Käyttää harrastuksiinsa päivittäin noin 6 €

Kanarian lennon hiilijalanjälki ja sen hyvittäminen asumiskäyttäytymisen muutoksella

Suurin hiilijalanjälki keskivertosuomalaiselta syntyy asumisesta 3400 kgCO₂e .  Kylmän ilmastomme johdosta painavin jälki syntyy pelkästä huoneiden lämmittämisestä 2200 kgCO₂e (ei sisällä lämmintä käyttövettä). Kanarian lennon hiilijalanjälki voitaisiin siis korvata yksistään huonelämpötilaa laskemalla. Täysin ilman lämmittämistä ei Suomen talvesta tietenkään selviä, mutta toisaalta Kanarian lennon jäljen ollessa noin 1500 kgCO₂e meille jäisi vielä noin 700 kgCO₂e lämmittämiseen.

Mikäli asuntonsa lämmittämismuodon voi itse valita, pystyy lämmityksen hiilijalanjälkeen vaikuttamaan huomattavasti ja Kanarian lennon hiilijalanjäljen hyvittäminen onnistuisi seuraavilla muutoksilla:

Käyttämällä sähkölämmityksessä ilmalämpöpumppua 
ja peseytymällä koko vuoden ajan ainoastaan kylmällä käyttövedellä tai 

Käyttämällä lämmitysmuotona maalämpöä ja 
peseytymällä joka kolmannella kerralla kylmällä vedellä tai 

Lämmittämällä asumustaan pelkästään puilla tai pelleteillä, jolloin 
voisi vielä lentää toisen matkan Pohjois-Euroopassa tai 

Käyttämällä ekosähköä lämmitykseen sekä muuhunkin sähkönkulutukseen ja 
tällöin voisi tehdä vielä toisenkin Kanarian matkan

Mikäli asuu kaukolämmitteisessä asunnossa, ei tietenkään itse voi vaikuttaa lämmityksen hiilijalanjälkeen ja tällöin ainoiksi keinoiksi jää lämmityksen tai lämpimän veden käytön vähentäminen. Ekosähköön siirtyminen toisaalta vaikuttaa huomattavasti asumisen muuhun energiankäytön hiilijalanjälkeen. Kanarian lennon hiilijalanjäljen hyvittämistä voisi yrittää ainakin seuraavilla keinoilla.

Lämmittämällä asunto talvikaudella ainoastaan +15 asteiseksi ja 
peseytymällä koko vuoden kylmällä käyttövedellä sekä 
puolittamalla sähkönkulutus tai 

Lämmittämällä asunto talvikaudella ainoastaan +10 asteiseksi tai 

Vaihtamalla ekosähköön ja lämmittämällä asunto talvikaudella +15 asteiseksi, 
jolloin olisi myös mahdollista käydä joka päivä lämpimässä suihkussa.

Yksittäisen ihmisen vastuu

Aika isolta tuntuu yhden lennon hiilijalanjälki. Ainakin itselläni se ensimmäiseksi herättää torjuntareaktion ja halun olla ajattelematta koko asiaa. Asian palattua uudelleen mieleen, alkaa miettiä, mitä nyt oikeasti pitäisi tehdä? Voiko yksittäinen ihminen vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen ja missä määrin ylipäänsä rajoitukset voidaan sysätä yksittäisten ihmisten vastuulle? Osa ihmisistä puntaroi varmasti vielä perusasioidenkin kanssa, kuten onko koko ilmastonmuutos varmasti totta tai onko sillä välttämättä huono vaikutus Suomen kannalta?

Tietenkään yhden ihmisen teoilla ei ole sinällään vaikutusta. Edes Suomen hiilijäljen poispyyhkiminen ei vaikuttaisi ilmastonmuutokseen tuon taivaallista. Suomen päästöt ovat tuhannesosan luokkaa maapallon hiilipäästöistä (1,4 promillea). Jos kuitenkin kaikki yksittäiset ihmiset maailmalla ajattelevat samalla tavalla, ei mitään parannusta voi tapahtua. Alussa tarvitaan myös yksittäisen ihmisen esimerkkiä. Varmasti jokainen voi tehdä positiivisessa hengessä ainakin jonkin pienen kevennyksen omaan jälkeensä. On esitetty, että tulevaisuudessa keskivertosuomalaisen pitäisi pienentää hiilijalanjälkeään puoleen nykyisestä! Vielä tässä vaiheessa ei kenenkään ole pakko luopua oman elämänsä tärkeimmistä ilonaiheista, mutta on varmasti hyvä itse kunkin pohtia, mitkä oikeasti ovat omaa elämälaatua parantavia tekijöitä, mitkä näennäistä harhaa.

Kokonaisuudessa energian tuotannon valinnoilla valtiotasolla ja yhteisillä kansainvälisillä sopimuksilla on tulevaisuuden kannalta suurin merkitys ja näiden aikaansaaminen myös loppupeleissä paljastaa todellisen halumme vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

*Yksikkö kuvastaa kokonaisjalanjälkeä, jossa on otettu muutkin kasvihuonekaasut huomioon ja ne on muutettu vastaamaan CO₂ :ta.