Maapallon keskilämpötila on kohonnut esiteolliselta ajalta 0,85 °C. Tästä suurin osa (yli 0,7 °C) on tapahtunut viimeisen 60 vuoden aikana. Tämä ei kuulosta kovin paljolta, mutta sen seurauksena valtamerten pinta kohonnut noin 20 cm. Jäämeren jääpinta-ala on supistunut noin 500 000 km² jokaista vuosikymmentä kohden viimeisen 40 vuoden ajan.  Jäämeren kesäjääpeite on kutistunut vieläkin enemmän. Myös napa-alueiden ulkopuoliset jäätiköt ovat supistuneet ja jopa Kilimanjaron (Afrikan korkein vuori) jäätikkö on alkanut sulaa. Kaiken kaikkiaan vuoristojen jäätiköistä on keskimäärin sulanut jäätä 226 000 000 000 kg vuosittain 1970-luvulta lähtien. Myös ikirouta on alkanut sulaa.

Tämän hetkisten ennusteiden perusteella keskilämpötila kohoaa vuoteen 2100 mennessä 1,8–4,5 °C eli paljon isompia muutoksia ennustetaan vielä tulevan.

Onko maapallon keskilämpötila selvästi kohonnut viime vuosina?

Lämpötilamittauksia alettiin yleisemmin maapallolla tehdä 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Yli 150 vuoden mittauksissa kaikkien aikojen 8 lämpimintä vuotta osuvat viimeiselle 10 vuodelle ja kaikkien aikojen 3 lämpimintä vuotta viimeiselle 3 vuodelle! Uusi vuosikymmen on ollut edellistä vuosikymmentä lämpimämpi 1970 luvulta lähtien ja näin käy myös 2010 luvulla. Tähän mennessä 5 kaikkien aikojen lämpimintä vuotta ovat seuraavat:

2016 1. lämpimin

2015 2. lämpimin

2017 3. lämpimin

2014 4. lämpimin

2010 5. lämpimin

Onko tämä lämpeneminen ihmisen aiheuttamaa?

 Kautta aikojen ilmasto on muuttunut ja vaihdellut, välillä enemmän välillä vähemmän. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (CO²) ja ilmakehän lämpötila ovat aina vaihdelleet lähes samassa suhteessa. Toisinaan lämpeneminen on lisännyt ilmakehän CO²-pitoisuutta, toisinaan lisääntynyt CO²-pitoisuus on lämmittänyt ilmakehää. Ajasta ennen teollistumista ilmakehän CO²-pitoisuus on kasvanut melkein 50 prosenttia.  Samaan aikaan, kun CO²-pitoisuus on huomattavan nopeasti kohonnut, on myös ilmakehän lämpötila alkanut kohota nopeammin kuin ehkä koskaan maapallon historiassa. Vaikka viimeisinä vuosina lämpeneminen ei enää ole ollut aivan suoraan verrannollista CO²-pitoisuuden lisääntymiseen, voidaan lämpenemistä oikeutetusti pitää isoksi osaksi ihmisen aiheuttamana. Tätä nimenomaista ihmisen aiheuttamaa ilmaston muutosta on alettu kutsua sanalla ”ilmastonmuutos”.

Kasvihuoneilmiö vai ilmastonmuutos?

 Kasvihuoneilmiöllä tarkoitetaan ilmakehän aiheuttamaa lämmittävää vaikutusta. Kaikilla planeetoilla on omanlaisensa ilmakehä ja sen myötä oma kasvihuoneilmiönsä riippuen siitä, mitä kaasuja ja minkälaisia pitoisuuksia ilmakehässä esiintyy. Maapalloa ympäröivän ilmakehän kaasut aiheuttavat noin 33 asteen kasvihuoneilmiön.  Ilman sitä maapallolla olisi 33 astetta nykyistä kylmempää eli 15 astetta pakkasen puolella. Voidaan siis sanoa, että kasvihuoneilmiö on meille elämän elinehto, ilman sitä nykyelämää tuskin esiintyisi.   Venus-planeetalla ilmakehän CO²-pitoisuus on 96 %. Siellä kasvihuoneilmiö lämmittää yli 300 C astetta ja planeetan keskilämpötila on 420 C astetta.  Venus on voimakkaan kasvihuoneilmiönsä takia aurinkokuntamme lämpimin planeetta vaikka se ei olekaan lähimpänä aurinkoa.  Aurinkoa kaikkein lähin planeetta on Merkurius.  Siellä ilmakehä on hyvin ohut eikä ilmakehässä ole juuri lainkaan CO²:ta.  Merkuriuksen kasvihuoneilmiö on olematon. Päivälämpötila kohoaa kyllä yli 400 asteeseen, mutta yöllä pakkasta on helposti 150 astetta. Heikon kasvihuoneilmiönsä ansiosta Merkurius on Venusta kylmempi planeetta.

Maapallon ilmastonmuutoksen syy ei siis ole kasvihuoneilmiö vaan kasvihuoneilmiön nopea voimistuminen!

Miten kasvihuoneilmiö toimii?

Aurinko säteilee energiaansa lyhyellä aallonpituudella. Auringonsäteet sisältävät pääosin valoa ja ns. lähilämpöä sekä vähäisemmässä määrin ultraviolettisäteilyä (UV). Auringon säteiden kulkiessa ilmakehän läpi maapallon pinnalle, muuttuu säteilyenergia kitkan ansiosta lämmöksi eli pitkäaaltoiseksi säteilyksi. Ilmakehä on lähes läpinäkyvä lyhytaaltoiselle säteilylle, mutta pitkäaaltoiselle säteilylle ilmakehä on isoksi osaksi läpinäkymätön. Näin ilmakehään ja lämpöä ”vangiksi”

Ilmakehässä on tietyllä lämmön aaltopituudella pieniä läpinäkyviä alueita ja näitä kutsutaan ns. ”ilmakehän pieniksi ikkunoiksi”. Hiilidioksidi-pitoisuuden lisääntyminen ilmakehässä ”sulkee” näitä ”ilmakehän pieniä ikkunoita” ja sen myötä lämpöä jää yhä enemmän maapallolle ja ilmakehään.  Kaikkia tällaisia kaasuja, jotka sulkevat ilmakehän pieniä ikkunoita, kutsutaan kasvihuonekaasuiksi. Hiilidioksidin (CO²) lisäksi muita ihmisen aiheuttamia merkittäviä kasvihuonekaasuja ovat metaani (CH₄), typpioksiduuli (N₂O), otsoni (O₃) ja erilaiset hiilivety-yhdisteet.

Miten tulevaa ilmastoa voidaan ennustaa?

Oikeastaan ainoa keino, jolla ilmastonmuutosta voidaan ennustaa, on tietokone. Sille voidaan antaa tietoa ilmakehän koostumuksen muutoksista ja laskea tulevaisuutta fysiikan lainalaisuuksien suhteen. Huomioon otettavat tekijät ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia ja epälineaarisia. Ilmakehässä on monia ilmastonmuutosta itseään voimistavia ja heikentäviä tekijöitä, joita ei täysin tunneta. Toinen ennustamisen haaste on se, ettemme tiedä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja jatkossa päästömme aiheuttavat, toisin sanoen kuinka paljon pystymme ja haluamme niihin vaikuttaa.

Tietokoneilla voidaan kuitenkin laskea monia erilaisia skenaarioita edellisten seikkojen perusteella ja saada näin ennusteille erilaisia todennäköisiä vaihteluvälejä. Näiden perusteella tiedämme, että ilmasto lämpenee ja muuttuu, mutta muutoksen tarkka määrä ja etenkin sen paikalliset ominaisuudet ovat vielä epäselviä. Olemme siis tavallaan kaikki mukana tieteellisessä kokeessa, jonka lopputulosta ei vielä tarkalleen tiedetä!

Kuinka paljon voimme luottaa tietokone-ennusteisiin?

 Tietokonelaskelmat, joihin on syötetty kaikki tietämämme fysiikan lainalaisuudet, ovat lähes ainoa keino ennustaa tulevaa ilmastoa. Ei meillä ole mitään tietokonelaskelmia luotettavampaa ja parempaakaan tietoa olemassa. Tietysti sitten tulevaisuudessa tiedämme mitä varmuudella todella tapahtui!

Tietokonelaskelmat edustavat ilmakehätieteen tuoreimpia tuloksia ja tietoja. Niihin käytetään maailman suurimpia tietokoneita. Tällaiset tietokonelaskelmat pystyvät laskemaan varsin tarkan kuvan meidän tämänhetkisestä ilmastostamme pelkästään fysikaalisten lainalaisuuksien ja tämän hetkisen ilmakehän koostumuksen avulla, näin jopa vääristetystä alkutilanteesta. Ne pystyvät kuvaamaan hyvin Venuksen ja Marsin ilmakehien aiheuttamat ilmastot. Ne ovat osanneet kuvata hyvin meidän tilapäisiä ilmastoomme vaikuttavia tapahtumia kuten viimeisimpien tulivuorenpurkauksien aiheuttamat viilenemiset jne. Kaikkein oleellisinta on ehkä kuitenkin se, että ne ovat onnistuneet kuvamaan hyvin tähänastisen ilmastonmuutoksen.

Eri tietokonelaskelmissa on suuriakin eroja. Kaikki ne kuitenkin ennustavat ilmaston lämpenemistä. Voimme hyvällä syyllä luottaa, että ainakin tietokonelaskelmat osaavat jo ennustaa suurempia linjoja.  Lukemalla paikallisia muutoksia kuin ” piru Raamattua” on varmin tapa tulla tulevaisuudessa yllätetyksi. Muutenkin on vähintäänkin mahdollista, että vielä tulee isoja yllätyksiä. Erityisesti niihin on syytä varautua paikallisella tasolla. Matalapainetoiminnan pienikin muutos voi meidän leveyspiireillämme vaikuttaa ilmastoon huomattavasti. Toinen kysymysmerkki oletettavan matalapainetoiminnan muutoksen lisäksi on Golf-virran mahdollinen heikkeneminen. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat vielä voimakkaasti toisiinsa.

Miten ilmastonmuutosennuste eroaa perinteisestä sääennusteesta?

 Periaatteessa ilmastoennusteen laskeminen ei eroa juurikaan normaalin sääennusteen laskemisesta. Ilmastoennusteissa otetaan kyllä enemmän huomioon laajempia ilmiöitä kuten meren ja ilmakehän keskinäistä vuorovaikutusta tai vaikkapa auringon aktiivisuuden vaikutusta. Sääennusteissa tärkeämpää on lähtötilanne ja niitä lasketaan vähän suuremmalla tarkkuudella.

Kärjistäen voidaan kuitenkin ajatella, että ilmastoennusteet perustuvat äärimmäisen pitkiin sääennusteisiin. Haluttaessa niistä voitaisiin katsoa piste-ennuste mihin tahansa maapallon kolkkaan vaikkapa vuoden 2099 marraskuun 15 päivälle kello 18. Se ei kuitenkaan ole järkevää, koska tarkka ennuste ei tuossa vaiheessa enää ole arvausta parempi. Ilmastoennusteiden idea tuleekin siitä, että ennusteista katsotaan kuukauden tai vuosien keskimääräisiä oloja ei yksittäisiä sääilmiöitä. Suurin juju on siinä, että laskelmia tehdään useita ja erilaisilla malleilla. Näistä eri laskelmien ennusteista etsitään toisaalta yhteisiä piirteitä ja toisaalta erilaisia vaihteluvälejä ja todennäköisyyksiä. Tärkein yhteinen piirre on se, että kaikki laskelmat ennustavat ilmaston lämpenevän! Kaikki mallit myös ennustavat, että eniten tulee lämpenemään maapallon pohjoisin osa.

Eri laskelmissa on suuria paikallisia eroja. Yleisölle julkaistuissa ennusteissa näytetään lähes aina kaikkien ennusteiden keskiarvoa. On tärkeää ymmärtää, että se ei välttämättä ole paras ennuste. Voi hyvin olla, että jokin ennusteista on muita parempi. Muutenkin oikeampi ennuste on kaikkien ennusteiden vaihteluväli.  Yksittäinen vuosi tai kuukausi voi olla siis mitä tahansa tältä vaihteluväliltä. Vuosien välinen vaihtelu lämpötilassa, kun jatkuu suunnilleen entisen kaltaisena.

Voivatko ennusteet olla väärässä ja toimet ilmastonmuutoksen rajoittamisen suhteen turhia?

Tietenkään emme voi ikinä olla täysin varmoja ennusteiden suhteen. Vastaava tilannetta ei ole aiemmin esiintynyt, emmekä voi käyttää historiaa tässä apuna. Toisaalta tietokonelaskelmissa käytetään viimeisintä tietoamme maapallon ja sen ilmakehän lainalaisuuksista. Se, että ilmastonmuutos ja sen vaikutukset jäisivät nyt ennustettua vähäisemmiksi, on varmasti mahdollista, mutta aivan yhtä todennäköistä on, että vaikutukset ovatkin suuremmat kuin on ennustettu! Vaikka olisimme kuinka skeptisiä tahansa ilmastonmuutoksen suhteen, on tärkeää muistaa, että kulutamme maapalloamme ja sen ekosysteemiä koko ajan kiihtyvällä teholla. Joka tapauksessa joudumme tulevaisuudessa rajoittamaan toimiamme.

Mikäli nyt ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi tehdyt toimet osoittautuisivat turhiksi eivät ne missään tapauksessa menisi hukkaan. Hyvä on myös muistaa, että ei tällä hetkellä ole mitään syytä epäillä, etteikö ilmastonmuutos olisi meneillään ja yhä vaan voimistuisi (kts. 1). Ilmastonmuutosennusteet ovat ainakin tähän mennessä osanneet ennustaa lämpötilan kokonaismuutosta.

Yksi asia ennusteissa on kuitenkin mennyt väärin ja se on Pohjoisen Jäämeren jääpinta-alan supistuminen. Jää on sulanut selvästi ennustettua enemmän ja nopeammin!

Mitä oleellisia seurauksia ilmastonmuutos aiheuttaa koko maapallon mittakaavassa?

 On suhteellisen varmaa, että lämpötila kohoaa. Tällöin haihtuminen lisääntyy ja ilmakehään tulee enemmän kosteutta. Se tarkoittaa, että ilmakehän latenttienergia kasvaa ja yksittäisillä sääilmiöillä on enemmän mahdollista energiaa. On syytä olettaa, että sadetta voi kerralla tulla enemmän. Sade ja kuivuuskaudet maapallon monilla alueilla muuttuvat entistä voimakkaammiksi ja ääri-ilmiöt voimistuvat. Lämpenemisen ansiosta jäätiköt jatkavat sulamista ja merenpinta kohoaa. Lisäksi lämpenemisen johdosta merten vedet lämpölaajenevat. Eri skenaarioiden mukaan merivesi kohoaa 10-90 cm vuoteen 2100 mennessä. Tämän ja sateiden lisääntymisen seurauksena paikoin on luvassa huomattavia tulvavahinkoja.

Tietokonelaskelmien mukaan yksittäiset hurrikaanit muuttuvat yhä tuhoisammiksi, koska niiden elinikä pitenee ja sateet muuttuvat runsaammiksi. On myös mahdollista, että tuulet niissä keskimäärin jonkin verran voimistuvat. Tietokonelaskelmat eivät kuitenkaan ole pystyneet osoittamaan, että trooppisten hirmumyrskyjen lukumäärä kasvaisi.

Kaiken kaikkiaan näyttää uhkaavasti siltä, että muutokset koettelevat eniten jo nyt kurjuudessa olevia kehitysmaita. On hyvin todennäköistä, että suuret ihmismäärät lähtevät vaeltamaan omilta elinalueiltaan paremman elämän toivossa.

Mitä tiedetään tulevasta lämpötilan muutoksesta?

 Tämänhetkisten laskelmien perusteella keskilämpötila kohoaa vuoteen 2100 mennessä 1,8–4,5 °C. Paikallisesti muutoksista ei vielä tiedetä tarkkaan.

Erittäin todennäköistä:

• Eniten lämpenee maapallon aivan pohjoisin osa.
• Lämpeneminen on kokonaisuudessa suurempaa pohjoisella kuin eteläisellä pallonpuoliskolla.
• Lämpötila kohoaa eniten talviaikaan.

Todennäköistä:

• Suomessa lämpötila kohoaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin
• Suomessa lämpötila kohoaa erityisesti talviaikaan
• Etelä-Euroopassa kesät muuttuvat huomattavan kuumiksi

Mitä tiedetään sateiden muutoksista?

 Tähän ei ole yhtä selvää vastausta kuin lämpötilan tapauksessa. Samoilla alueilla, joilla osassa vuotta sateet voimistuvat, ne osassa vuotta saattavat selvästi heiketä.

Erittäin todennäköistä:

• Sade ja kuivuuskausien ääriolot kasvavat
• Sadetta voi kerralla tulla enemmän, vaikka kokonaismäärät eivät suuresti muuttuisikaan

Todennäköistä:

• Erilaiset säätyypit ”jäävät pidemmäksi aikaa päälle”. Toisena vuotena sateet piinavat kuukausitolkulla, kun taas toisena vuotenaa kärsitään kuivuudesta
• Suomessa kokonaissademäärä vähän kasvaa
• Lisäys tapahtuu pääasiassa talvella
• Etelä-Euroopassa kesät kuivuvat

Mitä oleellisia seurauksia ilmastonmuutos aiheuttaa  Suomen suhteen?

Ilmastollisesti Suomi sijaitsee liikkuvien matalapaineiden vaihtelevassa ilmastossa. Meillä hetkellinen sää on hyvin pitkälle matalapaineiden käsissä. Esimerkiksi talvella lounaistuulen vallitessa lämpötila voi kohota +10 asteen tuntumaan, mutta selkeässä heikkotuulisessa (ilma peräisin idästä) tilanteessa pakkasta voi etelässä olla reilut 30 astetta ja pohjoisessa jopa 50 astetta. Meillä sään luontainen vaihtelu voi olla 40-60 astetta, kun ilmastonmuutos on vain joitakin asteita. Tämän takia ilmastonmuutosta on mahdotonta havaita hetkellisestä säästä.  Eikä näin tulisi ikinä yrittää tehdäkään.

Matalapainetoiminnan ja erityisesti matalapaineiden kulkureitin muuttuminen pystyy kaikkein eniten muokkaamaan tulevaa ilmastoamme (lue Petri Takalan ilmastonmuutosennuste). Tietokonelaskelmat eivät vielä ole kovin pitkällä matalapainetoiminnan suhteen, siksi Suomen ennusteet voivat vielä muuttua huomattavastikin.

Suomen ennusteita tarkastellessa on siis muistettava, että matalapainetoiminnan muutokset voivat vielä tuoda yllätyksiä suuntaan ja toiseen. Tämänhetkisten tietokonelaskelmien valossa näyttää todennäköiseltä, että meillä lämpötila kohoaa eniten talvella (4,6-8,7 C vuoteen 2100 mennessä). Talvella myös sademäärä on jonkin verran lisääntymässä, mutta Etelä- ja Keski-Suomessa se todennäköisemmin tapahtuu vesisateiden lisääntymisenä.

Kesäaikana sadetta voi kerralla tulla enemmän, vaikkeivat sademäärät sinällään lisääntyisikään.

Ovatko myrskymatalapaineet Suomessa lisääntymässä?

Tietokonelaskelmat eivät pysty antamaan vielä tähänkään selvää vastausta. Ilmakehällä on enemmän energiaa ja siinä mielessä yksittäiset myrskyt voivat voimistua.  Toisaalta matalapaineiden tarkoitus on tasoittaa napojen ja päiväntasaajan välistä lämpötilaeroa. Niinpä matalapainetoiminta on vilkkainta silloin kun lämpötilaero napojen ja päiväntasaajan välillä on suuri. Tästä johtuen matalapainetoiminta on keskimäärin selvästi voimakkaampaa talvella kuin kesällä.

Ilmastonmuutoksen myötä lämpötilaero on pienentymässä etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla. Tämän perusteella voisi olettaa myrskyjen muuttuvan harvinaisemmiksi. Paikallisella tasolla kuitenkin törmätään taas suureen kysymykseen: ” Muuttaako matalapainetoiminta jotenkin muotoaan ja matalapaineet reittiään?”

Ovatko myrskyt viime vuosina selvästi lisääntyneet tai vähentyneet?

Matalapaineiden aiheuttamat myrskyt ovat selvästi vähentyneet 1990-luvulta lähtien. Ilmastolle 10-20 vuotta on kovin lyhyt aika ja siinä tapahtuvat muutokset voivat johtua vielä sattumasta. Tilastojen kannalta mielenkiintoista on kuitenkin, että juuri ilmastonmuutoksen tähän mennessä lämpimimpien vuosien aikana myrskyt ovat erityisesti vähentyneet. Myrskyjen vähentymistä voidaan pitää jo seurauksena ilmaston muutoksesta, muttei tietenkään sen perusteella voida ennustaa varmuudella tulevaa kehitystä.

Myrskyjen vähentyminen on todennäköisesti seurausta heikentyneestä suihkuvirtauksesta. Suihkuvirtauksen voima on lähes suoraan verrannollinen päiväntasaajan ja napojen väliseen lämpötilaeroon. Suihkuvirtauksen heikkeneminen on myös syypää siihen, että jokin tietty säätyyppi jää pidemmäksi aikaa vallitsevaksi.

Näyttää myös vahvasti siltä, että myrskyt ovat kuitenkin lisääntyneet aivan talven alkupuoliskolla, jolloin routa ei ole vielä ehtinyt ”kiinnittää” puita maahan.  Tässä mielessä tuhot sähköverkoille ovat jopa pahentuneet.

Koska lumi ja pakkaset loppuvat Suomesta kokonaan?

Talvi ei Suomesta häviä lopullisesti koskaan. Siitä pitää huolen Suomen sijainti napapiirin tuntumassa. Ilmakehän lämpö on peräisin auringosta.  Aurinko ei meitä jatkossakaan lämmitä sen enempää kuin tähänkään mennessä. Talvella selkeässä säässä pakkanen kiristyy jatkossakin nopeasti. Suurin ero on siinä, että jatkossa selkeitä tilanteita on talvella yhä harvemmin.

Puolen vuoden ajan maapallo säteilee meillä enemmän energiaa avaruuteen kuin saa sitä auringosta. Tämän takia sää kylmenee meillä jatkossakin talven aikana, vaikka sää olisi koko talven pilvinen. Pilvisessäkin säässä painumme tulevaisuudessa talvella vähitellen pakkasen puolelle ellei ilma virtaa Atlantilta päin. Pakkasta ei vaan ole yhtä paljon ja yhtä usein. Vääjäämättä myös sateet tulevat pakkasella lumena vaikkakin nykyistä harvemmin.

Miten ilmastonmuutoksen kyseenalaistajiin tulisi suhtautua?

Kyseenalaistaminen on kaikissa tieteissä ehdottoman tärkeää. Se takaa, ettei jokin tutkimushaara lähde harhaan ja ala tehdä tiedettä itselleen vaikkapa vaan rahantekomielessä. Usein myös kyseenalaistajien ansiosta joudutaan kiinnittämään huomiota uusin asioihin, joita ei muuten välttämättä ole osattu ottaa riittävästi huomioon. Järkevä kritiikki ja kyseenalaistus ovat tärkeässä roolissa tieteen eteenpäin menemisessä. Ilman kyseenalaistamista uskoisimme kenties vielä maapallon olevan pannukakku ja auringon kiertävän maata.

Kyseenalaistaminen voi toisinaan olla myös tahallista disinformaatiota jonkin muun elinkeinon tai tieteenharjoittamisen toimesta.  Tällöin se ei tietenkään vie tiedettä eteenpäin.  Ilmastonmuutoskeskustelussa on mukana paljon sekä rakentavaa että populaarista kyseenalaistamista. Ikävän kyseenalaistamisen yleensä tunnistaa siitä, että silloin yleensä viitataan johonkin pieneen yksityiskohtaan. Voidaan viitata yhden puun vuosirenkaisiin, jonkin graafin tietynlaiseen hetkelliseen käyttäytymiseen tai ylipäänsä yhden tieteellisen artikkelin osaan.

Tieteen kannalta parasta kyseenalaistamista on sellainen, joka kyseenalaistamisen lisäksi tarjoaa myös parempaa ratkaisumallia.

Mikä on paras todiste ilmastonmuutoksesta?

Ilmastonmuutosta on mahdoton huomata hetkellisestä säästä. Käsitteet ilmastonmuutos ja säänmuutos menevät usein pahasti sekaisin. Se, että kesällä päivälämpötila on ensin 12 astetta ja seuraavana päivänä 31 astetta on tietysti säänmuutosta.  Kovin usein kylmän sään vallitessa jopa toimittajien suulla kyseenalaistetaan koko ilmastonmuutos. Vastaavasti lämpimän sään vallitessa todetaan sen johtuvan ilmastonmuutoksesta.

Parhaiten ilmastonmuutoksen voi huomata sääennätyksistä. Mikäli ilmasto lämpenee, pitää lämpöennätyksiä syntyä useammin kuin kylmyysennätyksiä.  Näin ehdottomasti on viime vuosina tapahtunut.

Onko mahdollista, että ilmastonmuutos on Suomelle hyödyksi?

Pelkkä asteenparin lämpötilan kohoaminen olisi varmasti ainakin aluksi Suomen kaltaiselle maalle vain eduksi. Ilmaston lisää lämmetessä alkaisi ongelmia todennäköisesti tulla eri kasvi- ja eliölajien sopeutumisen ja kulkutautien myötä.

Suurin ongelma ilmastonmuutoksessa on kuitenkin, että se koskettaa koko maapalloa. Kovin pitkälle ei voida tarkastella paikallisia hyötyjiä ja häviäjiä. Ilmastonmuutos saattaa jakaa maailmaa uudelleen. Mitä todennäköisemmin se muuttaa maapallon valtasuhteita ja saattaa laukaista suuriakin levottomuuksia, ihmisvaelluksia ja valtataisteluja. Niiltä Suomenkin on vaikea täysin välttyä!

Mitä yksittäinen ihminen voi asian eteen tehdä?

Yksittäinen ihminen voi näyttää esimerkkiä muille ja luoda vähitellen yhteistä ymmärrystä ja halua toimia ehtyvän maapallon puolesta. Yksittäisen ihmisen teoilla ei sinällään ole merkitystä. Voima tulee siitä, että me ihmiset yhdessä teemme oikeita valintoja.

Ylivoimaisesti tärkeintä on luoda yhteisiä kansainvälisiä pelisääntöjä, joista kaikki pitävät kiinni. Kaikkein tärkeintä olisi nopeasti saada pahimmat ”päästömaat” päätöksentekopöytien ääreen ja mukaan yhteisiin sopimuksiin. Tässä yksittäisten ihmisten valinnat ja esimerkki alkavat toivottavasti hiljalleen vaikuttaa.

On toisaalta hyvä muistaa, että suurten kysymysten edessä yleensä parhaaseen lopputulokseen päästään positiivisuuden ja hyvän yhteishengen kautta. Liialla ankaruudella niin itseään kuin muita ihmisiä kohtaan luodaan helposti negatiivista ilmapiiriä, joka kääntyy alkuperäistä aikomusta vastaan.

Hyvä lähtökohta ja riittävä alku voisi olla, että jokainen muuttaisi elämässään yhtä asiaa ilmastoystävällisempään suuntaan. Esimerkiksi joko vähentäisi lentokonematkustamista, suosisi polkupyöräilyä autoilun sijasta, laskisi kotinsa lämpöä talvella muutamalla asteella, vähentäisi lihan syömistä, välttelisi ylimäärisiin muoveihin pakattuja kulutushyödykkeitä tai ylipäänsä hillitsisi tarpeetonta kuluttamista.

Ajateltaessa asiaa vain ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta, kärjistäen olisi parhainta, jos ihmiset lakkaisivat kokonaan olemasta – Elämä on kuitenkin suuri lahja, josta kuuluu myös nauttia!

info@saaneuvos.fi