Pitkä sääennuste jakaa ihmisiä ja meteorologejakin kahteen leiriin. Miksi ennustaa yli viikon säätä, kun saman päivän ennustekaan ei aina pidä paikkaansa? No, ehkäpä juuri tästä syystä.

Sään ennustaminen laskemalla osuisi aina oikeaan, jos lähtötilanne tiedettäisiin täydellisesti aivan molekyylitasolla asti. Ihmiskunnan pitäisi myös tietää kaikki fysiikan lainalaisuudet, jotka vielä lisäksi voitaisiin pukea aukottomiksi yhtälöiksi ja laskea ilman minkäänlaisia yksinkertaistuksia ja parametrisointeja (=matemaattisia kumilankaviritelmiä). Todellisuus on kuitenkin kaikkea muuta. Lähtötilannetta ei tiedetä edes 10 km:n tarkkuudella. Läheskään kaikkea ei vielä luonnon monimutkaisuudesta tunneta ja monia tunnettujakin asioita joudutaan paljonkin oikomaan ja yksinkertaistamaan. Täydellisiä ennusteita tuskin tullaan ikinä tekemäänkään.

Pitkä sääennuste ei yritäkään ennustaa täsmäsäätä tiettyyn pisteeseen

Yli viikon sääennusteessa on turha yrittää arvioida mitään täsmällisiä kellonaikoja tai sadealueiden reittejä. Useimmiten yli viikon päähän on kuitenkin mahdollista ennustaa, onko sää epävakaista ja matalapaineiden hallitsemaa vai enemmänkin aurinkoista korkeapainesäätä. Lisäksi usein on mahdollista tietää onko luvassa kylmää vai lämmintä säätyyppiä. Tällaista pystytään arvioimaan normaaleilta meteorologisilta karttapohjiltakin usein 5-10 vrk:n päähän. Vielä pidemmissä ennusteissa käytetään useita tietokonelaskelmia ja niiden poikkeamaa toisistaan (käytetään tästä eteenpäin nimitystä ”pitkä sääennuste”).

Pitkä sääennuste luodaan niin sanotuilla parviennusteilla (aiemmin puhuttiin myös ryväsennusteista). Parviennusteiden idea on laskea sama ennuste vähän erilaisilla lähtötiedoilla, jotka olisivat kyseisessä tilanteessa teoreettisesti mahdollisia. Näin on perusteltua tehdä, koska lähtötietoja ei tunneta molekyylitasolla. Mahdollisimman erilaisilla lähtötiedoilla voidaan näin simuloida erilaisia mahdollisia sään kehityskulkuja. Sääneuvoksen sivuilla kuuden viikon sääennuste on laadittu ECMWF-mallilla, jossa sama ennuste lasketaan yli 50 kertaa vähän erilaisilla lähtötiedoilla. Näin saatuja ennusteita voidaan pitää ratkaisujoukkona, joista jokin tulee toteutumaan, mutta etukäteen ei tiedetä mikä. Todennäköisimpänä pidetään sellaista lopputulosta, johon suurin osa eri lähtöarvoilla lasketuista ennusteista johtaa.

Pitkä sääennuste vertaa tuloksia ajankohdan keskiarvoihin

Eri laskelmat johtavat ennen pitkää erilaisiin ennusteisiin. Mitä nopeammin eri tuloksiin päädytään, sitä epävarmempi ennuste on. Toisinaan eri laskelmat muistuttavat pitkään toisiaan ja tällöin ennustettavuuskin on varmempaa. Aina jonkin verran eroja syntyy jo lähipäivienkin aikana eikä kaikkia yli 50 ennustetta kukaan jaksa katsoa, saati niiden eri vaihtoehtoja muistaa. Asian helpottamiseksi luodaankin kaikista ennustelaskelmista yksi lopputulos siten, että verrataan laskelmien poikkeamia ajankohdan tilastollisiin pitkäaikaisiin keskiarvoihin. Jos useampi laskelma on päätynyt esim kylmempään tilanteeseen kuin mitä tilastot kertovat, merkitään aluetta kylmäksi tai vastaavasti lämpimämmäksi ja samoin muiden suureiden osalta. Mikäli kaikki laskelmat ennakoivat toisiinsa nähden ristiriitaisesti, ei lämpimiä ja kylmiä alueita pystytä saamaan aikaan. Tällöin tilanne on heikosti ennustettavissa.

Sääneuvoksen pitkä sääennuste ja apua kuvien tulkintaan

1 Kuuden viikon sääennuste

a) Kuuden viikon ennusteessa näytetään viikkokeskiarvoja ja niitä verrataan ilmastoon eli ajankohdan keskimääräisiin ns. normaaliarvoihin. Sininen väri tarkoittaa kyseisen viikon olevan alueella keskimääräistä kylmempi. Mitä tummempaa sinistä, sitä kylmempää on ajankohdan normaaliarvoihin verrattuna. Kyseisellä viikolla voi kuitenkin hetkellisesti olla keskimääräistä lämpimämpää ja sama pätee muihinkin kuvan arvoihin. Vastaavasti mitä punaisempaa ( vihreästä tumman punaiseen) väriä, sitä enemmän on keskimääräistä lämpimämpää.

b) Sisäkkäiset punaiset viivat tarkoittavat keskimääräistä aurinkoisempaa säätä. Mitä enemmän sisäkkäisiä viivoja, sitä enemmän aurinkoisempaa sää on ajankohdan keskiarvoihin verrattuna. Vastaavasti siniset viivat tarkoittavat keskimääräistä pilvisempää säätä.

c) Isoviivat kartan päällä kuvaavat keskimääräistä suursäätilaa kyseisellä viikolla. Perustilannetta edustaa lännestä itään osoittavat viivat, jotka ovat Pohjolan alueella taipuneena vähän kaarelle koti etelää. Mitä syvemmin mutka on kurottamassa etelään, sitä epävakaisempaa ja sateisempaa sää on. Jos taas viivat vähääkään kääntyvät kurottamaan päinvastaiselle kaarelle, on luvassa korkeapainesäätä ja enemmän poutasäätä.

d) Tuulinuolet kuvaavat poikkeamaa keskimääräisistä tuulioloista, jotka Suomessa ovat lounaanpuolisia. Isot nuolet jostain suunnasta tarkoittavat voimakasta pidempään kestävää virtausta kyseisestä suunnasta. Lounaanpuoleiset nuolet tarkoittavat normaalia voimakkaampaa lounaistuulten jaksoa, vaikka nuolet eivät niin suuria olisikaan.

Pitkä sääennuste -esimerkki

Kuvassa on esimerkki Juhannusviikon säästä (5 viikon ennuste):

a) Selviä kylmiä ja lämpimiä alueita ei ole enää havaittavissa. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että malleilla on jo toisistaan päinvastaisia kantoja kehityksen kulusta. Toisaalta se voi myös tarkoittaa, että mallit ennustavat suureen osaan Eurooppaa melko keskimääräistä säätä. Muutamalle alueelle laskelmat löytävät yhteistä säveltäkin; Etelä-Eurooppaan keskimääräistä lämpimämpää ja Mustanmeren pohjoispuolelle keskimääräistä kylmempää. Suomen osalta malleissa ei ole yhteistä kantaa tai ne ennustavat keskimääräisiä lämpöjä Juhannukselle.

b) Punaiset viivat kertovat, että suurempi osa laskelmista on päätynyt keskimääräistä aurinkoisempaan ennusteeseen. Pientä tällaista aurinkoisempaa poikkeamaa osuisi Pohjanmaan seudulle ja vastaavasti Itärajalle vähän keskimääräistä pilvisempää säätä. Hyvä on kuitenkin tiedostaa, että eri laskelmat voivat päätyä aurinkoiselle tai pilviselle kannalle hyvin erilaisista meteorologisista tilanteista eli heikot signaalit voivat olla ennusteiden kohinaa. Tässä kuitenkin isoviivoista voisi löytyä pientä perustetta Pohjanmaan auringolle.

c) Isoviivat jotka keskimäärin kaartuvat Pohjolan kohdalla vähän etelään, tekevät nyt lievän kaarteen Kölivuoriston jälkeen Pohjanmaan läheisyydessä. Tällainen kaarre kuvastaa jonkin asteista korkeapaineen kehitystä kölivuoriston taakse ja se selittäisi keskimääräistä aurinkoisempaa ennustetta, joskin kovin vaisua kantaa.

d) Sen verran erilaisia kantoja eri laskelmilla kuitenkin on, etteivät mallit saa ennustettua mitään selvää tuulensuuntaa kyseiselle viikolle. Käytännössä se tarkoittanee, että kaikissa laskelmissa matalapaineet ja korkeapaineet liikkuvat jo kovin erilaisella aikataululla ja ehkä eri reiteilläkin. Joskin mahdollista myös on, että sää on vain kovin keskimääräistä eli ajanjaksolle tyypillistä.

2 Ilmasto ja poikkeama normaalista

Monella meistä on karkea kuva Suomen vuodenajoista, mutta hetkellinen normaali sää vaatii usein vähän selvittelyä. Kuuden viikon ennusteen aloitussivulla on nähtävissä myös ECMWF:n mallin ajankohtaiset ilmastolliset keskiarvot lämpötilan suhteen. Siitä voi siis karkeasti nähdä, minkälaisia yö ja päivälämpötiloja kuuluisi kulloinkin esiintyä (koko Euroopan alueella). Lisäksi samalla on nähtävissä, kuinka poikkeavaa lämpöä tai kylmyyttä jollakin alueella havaitaan (tätä voi siis myös käyttää mahdollisen matkakohteensa tilanteen selvittämiseen).

Kuvassa esimerkki toukokuun lopun ylimmän lämpötilan normaaliarvoista:

a) Aloitetaan yksinkertaisemmasta eli oikeanpuoleisesta kuvasta. Siinä värit kertovat keksimääräiset ylimmät lämpötilat kyseisenä ajanhetkenä (26.5.). Tyypillisesti Etelä-Suomessa päivälämpötila kohoa toukokuun lopulla 15 ja 20 asteen välille, kun vastaavasti Pohjos-Lapissa keskimäärin päivälämpötila jää vielä 5 ja 10 asteen välille.

b) Vasemman puoleisessa kuvassa nähdään kyseisen hetken poikkeama normaali tilanteesta. Sinisellä katkoviivalla on merkitty keskimääräistä kylmemmät alueet ja punaisella katkoviivalla keskimääräistä lämpimämmät alueet. Numeroarvot kuvaavat karkeasti poikkeaman voimakkuutta. Harvinaisen kylmän sään arvona pidetään -0.8 pienempiä arvoja eli tummansinisiä arvoja. Erittäin harvinaista kylmyyttä edustaa -0.9 pienemmät arvot eli aniliininpunaiset alueet. Vastaavasti harvinaisen lämmintä säätä vallitsee tumman oransseilla alueilla eli yli 0.8 arvoilla ja erittäin harvinaista lämpöä punaiset yli 0.9 arvot. Kyseisenä päivänä siis Etelä-Suomessa on selvästi keksimääräistä kylmempää, muttei harvinaisen kylmää. Sen sijaan Siperiassa, osassa Grönlantia ja Turkkia on poikkeuksellisen lämmintä säätä. Jos harvinaisissa arvoissa on lisäksi vähintään kaksi sisäkkäistä mustaa viivaa, voidaan jo olettaa ajankohdan ennätyslämpötiloja