Hirmumyrsky on meteorologinen määritelmä, joka toteutuu, kun 10 minuutin ajalta mitatun tuulen keskiarvo on yli 32,7 m/s. Tällöin merellä puuskatuulet ovat todennäköisesti jo yli 40 m/s. Voidaan siis sanoa, että ensimmäisen kerran Suomessa on mitattu hurrikaanin ja taifuunin mittaluokan tuulia. Onneksi tuulen suunta oli Suomen mantereelta merelle päin ja vältyimme näin varsinaisilta hirmumyrskytuhoilta. Kunnon myrskystä voidaan kuitenkin puhua, sillä sähköt ovat olleet poikki liki 100 000 taloudelta. Sähkökatkoja on osaltaan myös lisännyt märän lumen jäätyminen puiden oksille ennen voimakkaimpien tuulien alkamista.

Hirmumyrsky Aapeli ei kuitenkaan virallisen määritelmän mukaan ollut

Aapeli-myrsky on tähän mennessä Suomen historian voimakkain mitattu myrsky. Bogskärissä (ulkomerellä) mitattiin keskituuleksi 32,5 m/s ja Märketissä (Ahvenanmaa) 32,4 m/s. Entinen ennätys 30,8 m/s on mitattu ainakin Hangon Tulliniemessä ja Vaasan Valassaarilla. Voimakkaimmaksi tuulen puuskaksi Aapeli-myrskyssä mitattiin 41,6 m/s. Aivan hirmumyrsky siitä ei kuitenkaan tullut, sillä virallinen hirmumyrskyn raja on 32,7 m/s

Hirmumyrsky: > 32,7 m/s
Myrsky (kansainvälinen): 25 m/s
Myrsky (Suomi): 21 m/s
Trooppinen myrsky: 17 m/s
Kova tuuli: 14 m/s

Tietokone-ennusteet ennustavat kovia myrskyjä vähän alakanttiin

Ylhäällä ilmakehässä tuuli on tasaista ja helposti ennustettavaa. Lähellä maanpintaa tilanne on monimutkaisempi. Maan pinnan epätasaisuudet aiheuttavat tuulelle kitkaa ja pyörteitä, jonka seurauksena tuuli on enemmän tai vähemmän puuskaista. Välillä ylempänä ilmakehässä puhaltavat tuulet pääsevät täydellä voimalla puuskina pintaan, toisaalta välillä maaston voimakkaat muodot voivat aiheuttaa lähes tyyniä hetkiä. Juuri tämä pyörteisyys on tietokoneille vaikein osuus laskettavaksi.

Merellä kitka ja samalla tuulen puuskaisuus on pienempää kuin mantereella. Tietokonelaskelmissa Suomen merialueiden pieni koko osaltaan johtaa aliennusteisiin, kun laskelmat eivät saa puuskia riittävällä voimalla maan pintaan. Parhaiten puuskat pääsevät pintaan ympäristöään lämpimämmällä alustalla. Siksi voimakkaimmat puuskat esiintyvät syksyllä ja talvella merialueilla sekä keväällä ja alkukesästä mantereella, kun aurinko päivällä lämmittää maanpintaa merta lämpimämmäksi. Suurimmat aliennusteet merialueilla syntyvät kylmänpurkutilanteisiin, joissa aiempaa selvästi kylmempää ilmaa alkaa virrata suhteellisen lämpimän meren ylle. Tällaisesta oli juuri kyse Aapeli-myrskyssä.

Sääneuvoksen nikseillä voit ennustaa myrskyjä jopa meteorologeja paremmin

Tietokone-ennusteet ovat nykyään varsin hyviä eli pääsääntöisesti voit luottaa tuuliennusteisiin sellaisenaan. Toisinaan ennusteita voi vielä hieman parantaa. Mikäli meri ei ole jäässä ja sää on voimakkaasti kylmenemässä tai kesällä merialueellasi vallitsee tuulensuunta, joka paikallisesti voimistuu (lisätietoa paikallistuulista), saat parhaan ennusteen käyttämällä Sääneuvoksen ”Kylmänpurku ja efekti”-karttaa (sivun alaosassa).

VINKKI Sisämaan ja merten keskituulet eivät ole keskenään vertailukelpoisia! Keskituuli kuvaa hyvin tuulia merellä, jossa kitka on vähäistä. Sisämaassa ja pikku järvillä kitkaa on paljon enemmän ja kovallakin tuulella esiintyy välillä pieniä tyyniä hetkiä. Otettaessa 10 minuutin keskiarvo tuulesta, on se sisämaassa jotain tyynien hetkien ja puuskien väliltä. Siksi kunnon myrskytilanteissakin keskituulet ovat sisämaan havaintoasemilla harvoin yli 10 m/s. Todellisuudessa puut kuitenkin kaatuvat puuskista eivätkä keskituulesta. Sisämaassa kannattaa keskituulen sijasta käyttää tuulenpuuskia (löydät ne Sääneuvoksen ja Windyn kartoilta valikosta heti ”Tuulen” alta)

Onko Aapeli-myrsky seurausta ilmastonmuutoksesta?

Yksittäisen säätilanteen ei voi milloinkaan osoittaa tai kieltää johtuvan ilmastonmuutoksesta. Mikäli uusia myrskyennätyksiä alkaa jatkossa syntyä enemmän, voidaan voimistumisen olettaa johtuvan ilmastonmuutoksesta. Viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana Suomessa ei kuitenkaan ole tilastollisesti ollut ainakaan toistaiseksi nähtävissä myrskyjen voimistumista vaan pikemminkin voimakkaat myrskyt ovat muuttuneet jonkin verran harvinaisemmiksi. Toisaalta ilmastonmuutoksen myötä ilmakehällä on enemmän energiaa käytettävänään ja sen myötä myrskyjen olisi mahdollista voimistua.