Posted on Jätä kommentti

Kulmaefekti ja kesän kovat tuulet – opi itse ennustamaan

tuulen raja merellä

Kulmaefekti on merituulen erikoistapaus ja merituulen voimakkain olomuoto. Normaalisti merituulisolu hajoaa, jos perustuuli puhaltaa yli 8 m/s. Tällöin merituulta ei pääse syntymään lainkaan tai se kuolee perustuulen voimistuttua. Tietyllä tuulen suunnalla tähän on olemassa poikkeus. Kun tuuli puhaltaa lähes rantaviivan suuntaisesti (maa vasemalla ja meri oikealla puolella) ja mielellään vähän maalta merellepäin, syntyy otolliset olosuhteet jopa kesän voimakkaimmille tuulille. Kulmaefekti voimistaa iltapäivän tuulia helposti yli 5 m/s, vaikka perustuuli olisi jo alkujaankin voimakasta.

Kulmaefekti voimistaa lännenpuoleisia tuulia Suomenlahdella ja pohjoisenpuoleisia tuulia pohjanlahdella

Merituulessa tuuli syntyy itsenäisestä merituulisolusta, jossa tuuli puhaltaa suoraan korkeammasta paineesta matalampaan paineeseen päin. Merituuli on ilmiönä niin pieni, ettei coriolisvoima (maapallon pyöriminen) siiheen juurikaan ehdi vaikuttamaan. Kulmaefektissa tilanne on toinen, eikä tuuli sen yhteydessä puhalla suoraan korkeapaineesta matalapaineeseen päin, vaan virtaus on perustuulen ns. gradienttituulen suuntaista (kiertää matalapaineita vastapäivään ja korkeapaineita myötäpäivään). Kulmaefektissä meren ja maanpinnan lämpötilaerot aiheuttavat päivän aikana ilmanpaineen laskua mantereen yllä, jolloin paine-ero kasvaa rannikon läheisyydessä. Näin matalapaine syvenee paikallisesti rannikon läheisyydessä ja tuuli voimistuu iltapäivällä vähän samaan tapaan kuin normaalissa merituulessakin.

Kulmaefekti ja sen synty Suomenlahdella
Aurinkoisessa säässä manner lämpenee ja lämpimän ilman kohotessa ilmanpaine laskee mantereen yllä. Lännenpuoleisella tuulella meren ja mantereen paine-ero voimistuu etelärannikolla ja Suomenlahdella tuuli voimistuu ja kääntyy lounaanpuoleiseksi.
Kulmaefekti ja sen kehittyminen Selkämerellä
Aurinkoisessa säässä manner lämpenee ja lämpimän ilman kohotessa ilmanpaine laskee mantereen yllä . Pohjoisenpuoleisella tuulella meren ja mantereen paine-ero voimistuu länsirannikolla ja Selkämerellä tuuli voimistuu ja kääntyy luoteenpuoleiseksi.

Kulmaefekti ja suurimmat eroavaisuudet merituuleen verrattuna

Kulmaefekti ja sen erityispiirteet

Otollinen sää kulmaefektin synnylle

Kulmaefekti syntyy varmimmin aurinkoisessa säässä, jossa päivän aikana sisämaahan syntyy kumpupilviä. Ilapäiväkuurot voimistavat efektiä entisestään niin kauan, kun kuurot pysyvät sisämaan puolella. Merelle ajautuessaan sadekuurot ensin voimistavat tuulta, mutta sateen jälkeen tuuli usein paikallisesti tyyntyy hetkeksi kokonaan. Jatkuva sade tai tasainen paksu pilvikatto estävät efektin syntymisen.

Miten tulkita sääkarttoja kulmaefektin kannalta?

Nykyiset tuuliennusteet osaavat useimmiten ennustaa kulmaefektin synnyn, mutta usein efekti on todellisuudessa mallin ennustamaa voimakkaampi. On myös hyvä tiedostaa, että vaikka mallit ennustaisivat iltapäivällä lännepuoleisen tuulen heikkenemistä Suomenlahdelle tai pohjoisenpuoleisen tuulen heikkenemistä länsirannikolle, useimmiten näin ei todellisuudessa käy. Tyypillisesti tuuli kyllä alkaa päivällä heikentyä, mutta iltapäivällä tai illansuussa tapahtuu usein vielä pienoinen tuulen voimistuminen. On siis hyvä opetella oman alueensa tuulensuunta, jolla kulmaefekti syntyy. Ilmiö on myös yleismaailmallinen ja voimistaa siis iltapäivän tuulia aurinkoisessa säässä, mikäli tuuli puhaltaa oikeasta suunnasta. Oikea suunta efektille on, kun tuulen mukana liikuttaessa manner jää vasemmalle ja meri oikealle puolelle (eteläisellä pallonpuoliskolla päinvastoin).

Kulmaefektissä ei välttämättä ole aina lainkaan merituulisolua, mutta useimmiten sellainen virtaukseen liittyy. Tällöin merituulisolu ei kuitenkaan ole vakaa, vaan se venyy ”korkkiruuviksi” tuulen mukana. Useimmiten voimistuminen alkaa ensin rannikon ”alkupäästä” ja voimistuminen liikkuu tuulen mukana vähitellen rannikkoa pitkin tuulen suuntaan. Samalla myös edetessään efekti ja tuuli iltapäivän viime tuntien aikana yhä voimistuu. Näin kaikkein voimakkain tuuli saavutetaan usein tuulensuuntaisen rantaviivan loppupäässä. Voimistumiseen vaikuttaa kuitenkin myös rannikon muoto ja kanavoituminen.

Kulmaefekti-algoritmi

Sääkarttoja katsellessa kannattaa ottaa huomioon kulmaefekti seuraavanlaisesti:

Kulmaefti ja sen algoritmi Suomenlahdella
Linkki tuuliennusteeseen
Kulmaefekti ja sen algoritmi Selkämerellä
Linkki tuuliennusteeseen

Mikäli kiinnostuit veneilysääkoulutuksesta ole yhteydessä petri.takala@saaneuvos.fi tai 040-5448545

Jaa tämä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *