Ilman taakkaa – Ilmanpaine on vain ilman painoa

Olen aina ollut painavampi kuin kaverini. Painava ihminen kohtaa silloin tällöin maailmankaikkeuden heikkouksia, joista muilla ei ole hajuakaan.  Auringon paahteessa lojunut muovituoli, joka tyypillisesti istuessa vähän joustaa, leviää massakkaan istujan alla kuin bambi liukkaalla jäällä. Painavan on myös helpompi löytää vastajäätyneen järvenselän heikoimmat kohdat. Nuoruudessani olinkin usein luotettava jäänmittaaja. Mikäli jää kesti minua, kesti se varmuudella myös ystäviäni.

Ilman taakka

Myös ilma painaa, vaikka emme sitä huomaa. Todellisuudessa ilmakehä päällämme painaa varsin paljon, keskimäärin noin 10 000kg neliömetrin alueella. Matalapaineessa ilma yllämme painaa vähemmän. Tällöin  ylempänä ilmakehässä on kuoppa ja siksi ilmakehä aiheuttaa pienemmän painon kuin korkeapaineessa, jossa yläilmakehässä on korkeampi harjanne. Voidaan siis sanoa, että ilmanpaine on vain ilmakehän painoa.

Ilmakehä maapallon ympärillä painaa 10 tonnia neliömetriä kohden. Ilman paino aiheuttaa maapallon pinnalle ilmanpaineen. Ilmakehä ei kuitenkaan ole täysin tasapaksu. Ilmakehän kukkuloilla on enemmän painoa ja ne luovat alleen korkeapaineen. Ilmakehehän kuoppien alla ilmaa on puolestaan vähemmän painona ja näin ne luovat maanpinnalle matapaineita.

Ilmanpaine

Niskassamme siis on alati hirmuinen taakka, eikä ole ihme, että elämä välillä tuntuu raskaalta. Jotkut kertovat aistivansa ilmanpaineen vaihtumisen huminana päässään tai kipuina jäsenissään. On kuitenkin todennäköisempää, että lähestyvä matalapaine havaitaan ilmankosteuden tai jonkin muun suureen vaihtelusta. Sääilmiöissä paineen muutokset ovat nimittäin selvästi hitaampia kuin vaikkapa hissillä liikuttaessa. Toisaalta ilmakehän muutokset kestävät ajallisesti pidempiä aikoja.

Ilmanpaine ja vedenkorkeus

Ilmanpaineen vaihtelut ovat kyllä selvästi myös nähtävissä luonnossa. Mitä suurempia paine-erot ovat paikallisesti, sitä voimakkaampia tuulia syntyy. Ilmakehä pyrkii näin tasapainoon. Ajallinen paineen muutos näkyy puolestaan meriveden korkeuden vaihteluna. Korkeapaineen alla ilma painaa enemmän ja niin meriveden pinta laskee. Matalapaineen alla on vähemmän painoa ja veden pinta pääsee näillä alueilla kohoamaan. Suurilla merillä meriveden korkeutta säätelee kuun kierto, mutta meillä tätä säätelee selvemmin ilmanpaine eli ilmakehän sen hetkinen paino.

Kuvassa näkyvät ”viivat” ovat ns. isobaareja eli paineen samanarvonkäyriä. Pienimmät luvut löytyvät matalapaineen alta ja suurimmat luvut korkeapaineen alta. Meillä pohjolassa ei esiinny lainkaan vuorokauden mukana vaihtelevaa nousu- ja laskuvettä. Hetkelliseen merivedenkorkeuteen vaikuttaa enemmänkin ilmanpaine eli se kuinka paljon ilmakehä painaa vedenpintaa. Korkeapaineen alla vedenpinta laskee ilmakehän suuren painon alla. Matalapaineen alla meriveden pinta on korkeammalla, kun ilma ei jaksaa painaa vettä yhtä paljon kuin ympäristössä. Myös tuuli syntyy paine-eroista. Mitä suurempi on paine-ero, sitä tiheämmässä ovat isobaarit ja sitä voimakkaampaa on tuuli. Vastaavasti, jos viivat ovat kaukana toisistaan, on tuuli heikkoa. Sääneuvoksen kartoissa isobaarit eli ilmanpaineen samanarvonkäyrät saa päälle oikeasta alakulmasta ”ilmanpaine”- nappulasta (lähde:windy).

Ilmanpaine vaikuttaa myös säätyyppiin

Kuluneen kesän aurinkoinen sää on ollut seurausta kesäisestä  korkeapaineesta. Olemmekin kantaneet keskimääräistä enemmän ilman taakkaa, vaikka osa lomalaisista on nauttinut siitä varmasti ilman taakkaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *