Ilmastonmuutospeliä

Sademetsä ja aavikko

Olen jo pitkään harkinnut kirjoittavani ilmastonmuutos-uutisoinnista. En kuitenkaan ole ollut aivan varma, onko se hyvä idea. Ai miksikö? No, ”uudet asiat” saavat ihmiset aina ajattelemaan kovin mustavalkoisesti. Ilmastonmuutoksessa se tarkoittaa sitä, että on olemassa vain kaksi ryhmää: Ilmastonmuutokseen uskovat ja sen kieltävät. Näistä sitten jokaisen pitää valita oma joukkueensa, jonka puolella pelaa ja tuomitsee vastustajaansa pienimmistäkin virheistä. Mikäli vähänkin ymmärtää toisen puolen ajatuksia, ollaan herkästi siirtämässä vastapuolen joukkueeseen.

Ilmastonmuutos ja ilmaston lämpeneminen

Kesällä saimme vähän esimakua, mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan. Saimmeko todella ja mihin tämä väittämä perustuu? Ilmeisesti siihen, että ilmastonmuutoksen myötä maapallon ilmasto lämpenee. Se ei suinkaan tarkoita, että meidän kesämme muuttuvat vähitellen kuluvan kesän kaltaisiksi.  Ilmastonmuutosennusteiden  perusteella nimittäin valtaosa lämpenemisestä tapahtuu Suomessa talvipuoliskolla vuotta.

Toissa kesä ja pari sitä edeltävää suvea olivat suorastaan karsean koleita. Ne eivät ilmeisesti siis olleet esimakua tulevasta ilmastonmuutoksesta? Tällainen uutisointi ei ole kovin rakentavaa. Räikeimmillään on jopa viitattu kuluneen hellekesän johtuneen ilmastonmuutoksesta. Meteorologina voin vannoa, ettei ilmastonmuutos todellakaan ole kiihtynyt toissa kesän koleudesta tämän kesän helteisiin vuoden aikana. Kyseessä on ollut säänmuutos (säätyypinmuutos) ei ilmaston muutos.

Ilmastonmuutos ja ilmaston viileneminen

Edellisinä koleina kesinä osa toimittajista oli jo perumassa ilmastonmuutoksen kokonaan. Samalla suuri lauma seurasi toimittajien mukana ”viilenevän ilmaston” joukkueeseen. Vaikea tehtävä jäi niille toimittajille, jotka yrittivät uskotella koleuden johtuvan vain normaalista sään vaihtelusta. Ja juuri siksi tämän suven hellekelien selittäminen ilmastonmuutoksella on kovin lyhytnäköistä. Jatkossa koleiden kesien selittäminen lienee vieläkin haastavampaa. Ja kylmiä sekä sateisia kesiä tulee vielä taatusti olemaan! Kesäkelit kun jatkossakin vaihtelevat. Kesäsään luonnollinen vaihtelu Suomessa tuulen suunnasta ja säätyypistä riippuen on lähes 30 asteen luokkaa (päivälämpötila voi heinäkuussa meillä vaihdella vajaasta +10 C asteesta vajaaseen +40 C asteeseen).

Voivatko koleat kesät olla myös seurausta ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutoksen havainnointi on vaikeaa, sillä säässä ei ole mitään ”punaista rajaa”, joka osoittaisi hetkellisen muutoksen voimakkuutta. Esimerkiksi lämpötilan suhteen ilmastonmuutoksen voimakkuus on vain alle kymmenesosa lämpötilaeroista, jotka johtuvat normaalista säävaihtelusta.

Näyttäisi kuitenkin siltä, että ilmastonmuutoksen myötä sattumanvarainen säätyyppi jää päälle yhä pidemmäksi aikaa. Kesällä sitkeät pitkään hallitsevat säätyypit ovat aina kuuluneet meidän ilmastoomme ja lomalaiset ovat joka vuosi jännittäneet osuuko omalle kohdalle sateinen ja kolea vaiko aurinkoinen ja lämmin sääjakso. Nykyään sama säätyyppi saattaa jäädä päälle useiden kuukausien ajaksi jopa kokonaisten vuodenaikojen ajaksi. Tässä mielessä myös pitkiä kylmiä kausia voidaan osin perustella ilmastonmuutoksella. Ilmastonmuutoksen myötä kuitenkin kylmien jaksojen pitäisi hätyytellä ajankohdan ennätyksiä paljon harvemmin kuin lämpimien jaksojen!

Suihkuvirtaukset ovat heikkenemässä

Suihkuvirtaukset syntyvät lämpötilaeroista. Navoilla on selvästi kylmempää kuin päiväntasaajalla ja se takaa jatkuvia lämpötilaeroja, joista tuulet syntyvät. Voimakkaimpien lämpötilaerojen seurauksesta syntyy kaikkein voimakkaimmat tuulet, joita myös suihkuvirtauksiksi kutsutaan. Nämä suihkuvirtaustuulet puhaltavat tyypillisimmin 5-10 km korkeudelle ja ne halkovat kylmää ja lämmintä ilmaa jättäen lämpimän ilman suihkuvirtauksen oikealle puolelle ja kylmän ilman virtauksen vasemmalle puolelle (pohjoinen pallon puolisko). Mitä isompi lämpötilaero suihkuvirtausten eri puolilla vallitsee, sitä voimakkaampia suihkuvirtaukset ovat ja käytännössä sitä voimakkaampia matalapaineita ja myrskyjä niihin liittyy.

Talvella lämpötilaero napojen ja päiväntasaajan välillä on suurimmillaan ja niin myös matalapainetoiminta voimakkaimmillaan. Ilmastonmuutoksen myötä eniten lämpenevät pohjoiset napa-alueet erityisesti talvikaudella. Maalaisjärjellä ajatellen voisi siis olettaa lämpötilaeron heikkenemisen johtavan myös suihkuvirtauksen heikkenemiseen.  Asiasta on vähitellen alettu kertomaan myös erilaisissa tiedejulkaisuissa.

Sitkeät säätyypit ovat seurausta suihkuvirtausten heikkenemisestä

Suihkuvirtauksen laiskistuminen heikentää matalapainetoimintaa ja samalla matalapaineista tulee hidasliikkeisempiä (juuri päinvastoin mitä loppukesällä useissa aihetta käsittelevissä kirjoituksissa kerrotiin). Hidasliikkeisistä matalapaineista turpoaa laajempia ja pidempään paikallaan pysyviä sääilmiöitä, jotka saattavat jumittua paikalleen yhtä sitkeästi kuin laajat korkeapaineetkin.

Voisi siis hyvin olettaa säätyyppien jäävän jatkossa päälle pidemmäksi aikaa myös talvella. Matalapaineen jymähtäessä on luvassa lauhaa harmaata talvisäätä. Kun taas korkeapaineen alla pakkanen jatkossakin päivä päivältä kiristyy ja jos sää on selkeää, on pakkanen kireää. Tämä johtuu siitä, ettei  aurinko talvella jatkossakaan lämmitä, vaikka ilmastonmuutos olisi, miten voimakas tahansa! Ilmastonmuutos lämmittää siis tulevia talvia lisääntyvinä harmaina ja pilvisinä päivinä. Lyhyemmillä selkeillä jaksoilla pakkanen ei enää ehdi kiristyä aivan yhtä kireäksi kuin aikaisempina vuosina.

Ovatko myrskyt lisääntyneet ilmastonmuutoksen myötä

Myrskyjen lisääntyminen liitettään yleisesti ilmastonmuutokseen. Toimittajien suosikkikuviksi ilmastonmuutosjuttuihin ovat nousseet erilaiset myrskykuvat tuhoineen. Kärkevimmillään on saatettu jopa liittää yksittäinen myrsky suoraan ilmastonmuutokseen ja samalla kertoa varmana tietona myrskyjen tulevaisuudessa lisääntyvän.

Suihkuvirtauksen heikkenemisen perusteella voisi kuitenkin olettaa myrskyjen nimenomaan vähenevän ja sitä tukee myös viime vuosien myrskytilastot. On hyvä muistaa, että sään ja ilmaston suhteen parinkymmenenkin vuoden poikkeukselliset sääjaksot kuuluvat normaaliin ilmastoon ja sään vaihtelevuuteen. Mielenkiintoiseksi asian kuitenkin tekee se, että vähämyrskyisimmät vuodet ovat osuneet juuri maapallon lämpimimmille vuosikymmenille.

Kuvassa näkyvät Suomen myrskytilastot vuodesta 1990 lähtien. (LÄHDE: Ilmatieteenlaitos) Ensimmäisessä kuvassa nähdään vanhempi tilasto, jossa 90-luvun alussa useana vuonna myrskyjä on merillä ollut yli 30:nä päivänä. Vuotuinen keskiarvo oli tuolloin 24 myrskyä vuodessa. Uudet tilastot alkavat vasta 1994 vuodesta ja keskimääräinen myrskymäärä tippui sen myötä 22 myrskyyn vuodessa. Viimeisimmissä tilastossa (jälkimmäinen taulukko) vuotuinen myrskyjen lukumäärä on jo tippunut selvästi alle 20.

Toimittajille, jotka haluavat olla vähääkään tieteellisesti korrekteja, suosittelisin olemaan käyttämättä myrskykuvia ilmastonmuutosjutuissaan, vaikka ne näyttäviä usein olisivatkin. Voi olla, että jo lähivuosina aletaan kertoa ilmastonmuutoksen vähentävän matalapainemyrskyjä. Sitä ei tiedepiireissä ole vielä uskallettu yleisesti julistaa, sillä osa tietokonelaskelmista ennustaa myrskyjen lisääntyvän. Yhdenmukaisen ja uskottavan tieodottamisen nimissä tulisi ainakin ymmärtää, että myrskyjen lisääntyminen ja suihkuvirtauksen heikkeneminen ovat meteorologisina käsitteinä lähestulkoon toistensa vastakohtia!

Ilmastonmuutos ja vallitseva sää

Yleisesti voidaan sanoa, ettei yksittäisillä säätilanteilla voi milloinkaan kiistää eikä todistaa ilmastonmuutoksen olemassaoloa. Parempi indikaattori ilmastonmuutokselle on esimerkiksi lämpimien ja kylmien ennätysten esiintyvyyden seuraaminen. Maapallolla mitatun historian kaikkien eri kuukausien lämpöennätys on mitattu 1997 vuoden jälkeen. Tuoreita kylmyysennätyksiä ei vastaavalta ajalta juurikaan löydy. Tätä voi pitää vahvana indikaattorina ilmaston lämpenemisestä.

Yhdessä ilmastonmuutosta vastaan

Tiedän, että nyt moni on jo siirtämässä minua ilmastonmuutoksen kieltäjien joukkueeseen. Tarkoitukseni on kuitenkin viestiä, että toimittajien kannattaisi olla uutisoinnissaan johdonmukaisia. Lukijoita ei kannata aliarvioida.

Uskon myös, että toimittajien tarkoitus on pohjimmiltaan hyvä ja saada ihmiset taistelemaan yhdessä ilmastonmuutosta ja sen seurauksia vastaan. Hyvä olisikin päästä eroon liian vahvasta vastakkain ajattelusta. Sitä kuitenkin virheelliset tai vääristetyt väittämät nimenomaan vahvistavat!

Meillä ihmisillä on erilaisia tapoja käsitellä ja oppia uusia asioita. Osa lukee ja ottaa selvää asioista, osa pyrkii päättelemään asiat itse. Kummassakin tavassa on omat ongelmansa. Pelkästään lukemalla oppii vaan lukemansa, joka jossain tilanteissa voi olla valheellista ja väärää. Pelkästään itse päättelemällä harvoin osaa ottaa kaikkia asioita huomioon ja saattaa siksi päätyä väärään johtopäätökseen.

Viime vuosien kirjoittelu ilmastonmuutoksesta saa itsekseen päättelijät helposti päätymään väärään joukkueeseen. Epäpätevät perustelut saavat loogisen ihmisen epäilemään tiedottamista ja samalla koko ilmastonmuutoksen olemassaoloa. Ja juuri nyt viimeistään pitäisi isolla joukolla alkaa pelata samaan maaliin.

Mikäli ilmastoennusteet pitävät vähääkään paikkaansa jo 2030-luvun aikana meille alkaa paljastua ilmastonmuutoksen todellinen voimakkuus. Sitä vastaan voidaan taistella vain tekemällä yhteisiä kansainvälisiä sopimuksia, joita jokaisen maan tulee varauksetta noudattaa!