Meteorologiaa purjehtijoille – Tuuli
Tuuli saa alkunsa paine-erosta. Hyvä esimerkki paine-eron aiheuttamasta paikallisesta tuulesta on puhjenneen autonrenkaan ”suhina” renkaan sisältä ulospäin. Renkaan tyhjetessä eli paine-eron heikentyessä tuuli heikkenee. Mitä suurempi paine-ero on, sitä voimakkaampaa on myös tuuli. Ilmakehässä paine-erot syntyvät lämpötilaeroista.
Tuuli ja sen tehtävä
Voimakkaimmat tuulet liittyvät yleensä matalapaineisiin, joiden tehtävä ilmakehässä on tasoittaa lämpötilaeroja eri leveys- ja pituuspiirien välillä. Tuulen puuskat puolestaan liittyvät ilmakehän lämpötilaeroihin pystysuunnassa eli lämpötilaeroihin ilmakehän ala- ja yläosien välillä. Tuulen tarkoitus on huolehtia kaikenlaisista lämpötilaeroista ilmakehässä.
Tuuliennusteet heikoimmillaan kesäaikaan
Nykyään tietokonelaskelmat osaavat ennustaa paine-eroista johtuvaa tuulta erinomaisesti. Tuuleen vaikuttavat myös erilaiset paikalliset ilmiöt, jotka ovat voimissaan kesäaikana ja nimenomaan silloin, kun vesillä eniten liikutaan. Toisin sanoen tuuliennusteet ovat heikoimmillaan juuri kun niitä eniten käytetään. Kyllä tietokonelaskelmat osaavat kesäisiä paikallisilmiöitäkin ennustaa, mutta ne eivät yleensä osaa ennustaa ilmiöiden voimaa riittävän tarkasti.
Paikallisilmiöt on helppo itse opetella
Kesällä on tutulla vesistöllä hyvä opetella, mitä tyypillisesti tapahtuu eri tuulen suunnilla. Eri tuulensuunnilla tuuli usein päivänmittaan joko voimistuu, heikkenee tai vaihtaa suuntaansa lähes kellontarkasti. Tuuli käyttäytyy myös eri tavalla riippuen siitä, onko sää aurinkoista vai pilvistä/sateista. Aurinkoinen sää piristää paikallisia tuuli-ilmiöitä, kun taas pilvisessä säässä ollaan lähempänä perustuulta.
Rannansuuntaisesti puhaltava tuuli on voimakkainta
Perustuuli voimistuu, mikäli tuuli puhaltaa lähes rannan suuntaisesti. Seuraavissa kuvissa kartalla näkyy Suomenlahden rannikko, mutta yhtä lailla tilanne käyttäytyy maailmanlaajuisesti muillakin rannikoilla ja isoimmilla järvillä (käännä kartta mielessäsi haluamasi merialueen suuntaiseksi). Oleellista näissä paikallisilmiöissä on tuulen suunta rantaviivaan nähden. Voimistavat ilmiöt ovat nimeltään: kulmaefekti ja rannikkokonvergenssi
Kulmaefekti
Kulmaefekti on merituulen (kts. alta) voimakkain ilmentymä ja erikoismuoto. Ilmiö syntyy, kun rannasta ulospäin katsottaessa tuuli käy oikealta vasemmalle päin. Kulmaefekti voimistaa tuulta etenkin, kun tuuli aurinkoisena aamuna käy vähän maalta ulapalle päin. Tuuli voimistuu iltapäivällä huomattavasti ja kääntyy puhaltamaan vähän ulapalta mantereelle päin, mutta pysyy lähes rannikon suuntaisena. Sisämaassa syntyvät iltapäiväkuurot voimistavat ilmiötä.
Rannikkokonvergenssi
Rannikkokonvergenssi on isolta osaltaan tuulen kanavoitumista rantaviivaa vastaan. Tämä ilmiö toimii voimakkaimmin kapeilla merialueilla (meillä Suomenlahti ja Perämeri). Ilmiö syntyy, kun rannasta ulospäin katsottaessa tuuli puhaltaa vasemmalta oikealle päin. Rannikkokonvergenssi voimistaa tuulta etenkin, kun tuuli aurinkoisena aamuna käy vähän ulapalta sisämaahan päin. Tuuli voimistuu usein jo aamupäivällä ja kääntyy rannikon suuntaiseksi. Ilmiö on sitä voimakkaampi, mitä tarkemmin tuuli on rantaviivan suuntaista. Ilmiö yleensä toimii myös, vaikka taivaalla olisi laajempiakin pilvilauttoja, mutta tämä ilmiö heikkenee huomattavasti, jos sisämaassa kehittyy iltapäiväkuuroja.
Rantaviivan poikki puhaltava tuuli on heikointa
Tuulen puhaltaessa kesällä suoraan mereltä maalle päin, on tuuli yleensä kaikkein heikointa aivan rannan läheisyydessä. Rannan läheisyydessä tuuli myös näissä tilanteissa usein heikkenee aamun tilanteesta ja on heikoimmillaan iltapäivällä. Tyypillistä on myös, että sisämaassa on tuulisempaa kuin rannassa.
Kaikkein heikoin tuulen suunta
Heikoimmat tuulet rannikolla esiintyvät tilanteessa, jossa tuuli puhaltaa maalta ulapalle päin, niin että ulapalle päin katsottaessa tuuli puhaltaa vähän vasemmalta oikealle päin. Tällöin voi kyllä aurinkoisena päivänä syntyä vähän merituulta, jolloin tuuli kääntyy iltapäivällä puhaltamaan mereltä maalle päin. Tällöin merituuli on kuitenkin voimakkuudeltaan iltapäivällä heikkoa, joskus jopa tyyntä.
Merituuli
Varmimmin merituulta syntyy normaalina kevään tai kesän päivänä, jolloin aamu on selkeä tai ainakin aurinkoinen. Lisäksi tuulen pitää olla heikkoa ja tuulen puhaltaa puhaltaa maalta merelle päin. Päivällä tällaisessa tilanteessa sisämaahan syntyy kauniita kumpupilviä.
Mikäli tuuli puhaltaa aamulla jo valmiiksi mereltä maalle päin ei voimakasta merituulta pääse syntymään ja jos merituulta syntyy, se ajautuu sisämaahan.
Merituuli estyy, jos tuulta on yli 10 m/s tai sää on pilvistä. Merituuli saa voimansa meren ja maan lämpötilaerosta. Toisin, kun yleensä ajatellaan ei ilman lämpötilan ja meren lämpötilan erolla ole merkitystä. Itse asiassa oikein lämmin ilmamassa heikentää merituulta. Toisaalta myös hyvin kylmässä ilmassa merituuli ei ehdi kunnolla kehittyä. Kylmällä ilmalla merituuli kyllä syntyy nopeasti, mutta usein jo aamupäivän aikana taivaan tukkivat kumpupilvilautat tappavat merituulen ennen kuin se on kunnolla ehtinyt alkaakaan.
Kunnon merituuli syntyy vain tietyllä tuulen suunnalla
Tuulen puhaltaessa maalta merelle päin, on merituulen voimakkuuksissa suuria eroja. Tässä suurta roolia esittää tuulen suunta. Heikoin merituuli syntyy, kun ulapalle päin katsottaessa tuuli puhaltaa selän takaa vasemmalta oikealle päin (kts heikoin tuulen suunta). Voimakkain merituuli syntyy, kun merelle päin katsottaessa tuuli puhaltaa seläntakaa ulapalle päin oikealta vasemmalle.
Merituulen aikataulu
Kunnon merituulessa tuuli kääntyy puhaltamaan mereltä päin tyypillisesti noin puolenpäivän aikoihin ja tuuli on voimakkaimmillaan iltapäivällä 6-10 m/s. Poikkeuksena on kulmaefekti, jossa voimakaskin perustuuli saa aina iltapäivällä kunnon lisätehoja (kts. kulmaefekti).
Tuuli ja ukkospuuskat
Ukkospuuskat ovat aina voimakkaita, mutta useimmiten erittäin paikallisia. Siksi niitä on lähes mahdoton ennustaa tarkalleen yhdessä pisteessä. Vesillä liikkujan on siis tärkeää oppia itse tunnistamaan ukkospilvi luonnossa ja välttää mahdollisuuksien mukaan niiden läheisyyteen menemistä. Mikäli kuitenkin ukkospilvi ennättää läheisyyteesi, voit yrittää etukäteen varautua tulevaan puuskaan seuraavasti. Ensimmäinen arvaus ukkospuuskan voimasta on lisätä vallitsevaan tuulen nopeuteen 8 m/s ja jos pilvi on hyvin uhkaavan näköinen, on syytä lisätä vielä 5 m/s ylimääräistä. Tällöin esimerkiksi 8 m/s leppeästä purjehduskelistä tulee silmänräpäyksessä kesäinen myrsky eli 21 m/s. Ukkospuuskan todellista voimaa ei ikinä varmuudella voi ennustaa. Yksittäisten puuskien tiedetään Suomessakin voimakkaimmillaan olleen selvästi yli 40 m/s.
Tuuli ja kanavoituminen
Tuuli kanavoituu tuulen suuntaisiin kapeikkoihin. Periaatteessa, kun kapeikko kapenee alkuperäisestä puoleen, tuuli voimistuu kaksinkertaiseksi. Käytännössä kanavoituminen on vähän heikompaa, sillä tuuli usein samalla myös vähän leviää ylöspäin.
Saaren aiheuttama voimistuminen
Tuuli seuraa saaren rantaviivaa ja voimistuu voimakkaimmilleen vähän saaren suojanpuolelle taipuessaan. Sama ilmiö voi myös tapahtua pyöreän kallion tai vuoren ylityksessä. Sopivissa olosuhteissa molemmat ilmiöt voimistavat toisiaan.
Mikäli surffaus- tai veneilysääkoulutus kiinnostaa, ole rohkeasti yhteydessä:
info@saaneuvos.fi